Sote-teknologian Tinder: millaisia matcheja tähtäimessä?

Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ei tulisi olla uusi asia enää vuonna 2020, vaikka puheissa alan digitalisoituminen tuntuu edelleen korostuvan. Erilaisia digiratkaisuja on sotessa ollut käytössä jo pitkään, esimerkiksi potilastietojärjestelmiä, tutkimus- ja hoitolaitteita ja ihmiskehon toiminnan apuna toimivia tuotteita (mm. sydämen tahdistimia tai kuuloimplantteja), jotka tuntuvat jo niin arkipäiväisiltä, että ammattilaiset tai asiakkaat eivät tietoisesti ajattele niiden olevan digitalisaation aallossa kehittyjä tuotteita. Viime vuosina sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon avuksi on saatu erityisesti dataa hyödyntäviä ratkaisuja, kuten robotiikan sovelluksia lähetteiden käsittelyyn, toiminnanohjausjärjestelmiä perinteisten arkistoivien järjestelmien rinnalle ja virtuaalitodellisuutta erityisesti ammattilaisten koulutustarpeisiin. Tekoäly on tulossa ammattilaisen ja asiakkaan avuksi, ”tukiälyksi” pian ja mm. Eksotessakin hankkeen aikana käyttöönotettu IoT-alusta tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää erilaisista teknologisista laitteista tulevaa dataa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen oikea-aikaiseen kohdentamiseen.

Samanaikaisesti kansalaiset ovat digitalisoineet oman arkensa varustelemalla itseään ja kotiaan erilaisilla mittaavilla tuotteilla, kuten älykelloilla ja kodinkoneilla, joiden toimintaa pystytään ohjaamaan etänä. Palvelutuotantoa on tehostettu esimerkiksi kotihoidossa toiminnanohjausjärjestelmällä ja mobiiliratkaisuilla, joiden merkitys ja hyöty korostuvat, kun järjestelmässä tai yhteyksissä on vaikkapa käyttökatko. Kukaan tuskin haluaa enää palata entiseen manuaaliseen maailmaan. Ja toisaalta tulevaisuus tuo tullessaan paljon sellaista, joka nyt saattaa tuntua arveluttavalta. Tekoälytuotekehitys ottanee isoja harppauksia tulevina vuosina. Ratkaisuja aletaan yhä useammin kaivata asiakkaiden palvelutarpeiden tunnistamiseen ja ennakointiin aikaisemmin esillä olleiden syvien lääketieteellisen käyttötarpeiden ja kohteiden lisäksi. Robotiikka ja virtuaalitodellisuus tulevat kytkeytymään arkeemme yhä vahvemmin. Konenäön sovelluksia sote-alalla on mm. koronapandemian aikana testattu esimerkiksi ihmisen kehon lämpötilan mittauksessa.

Kun katselemme vaikkapa 1970- ja 80-lukujen klassikkoelokuvia, voimme todeta, että kaikki niissä näkyvä uusi ja futuristinen teknologia on ollut 2000-luvulla jo ihan tuttua, nyt jo pitkälti vanhentunuttakin teknologiaa. Siksi tämän hetken uusiin innovaatioihin ja ilmiöihin tulisikin suhtautua uteliaisuudella ja luovasti. Parhaat ideat syntyvät usein vahingossa. Tulevaisuudessa tiedon ja datan merkitys sosiaali- ja terveydenhuollon eri prosesseissa tulee korostumaan entisestään. Tietotarpeita liittyy sekä suoraan asiakas- ja potilastyöhön, kansallisen tason tilastointiin ja palvelujen järjestämis- ja tuottamismäärittelyyn että palvelujen alueelliseen tai organisaatiokohtaiseen johtamiseen ja kehittämiseen.

Samanaikaisesti ilmoilla on isoja kysymyksiä: Minkälaista dataa on saatavilla, mistä ja mihin käyttötarkoituksiin sitä voidaan soveltaa? Kuka datan kerää, kuka omistaa, kuka luvittaa? Jo nyt voimme kansalaisina itse kerätä ja luovuttaa Kanta-palvelujen tai erilaisten sähköisen asioinnin ratkaisujen kautta datojamme, hyvinvointitietojamme, mittaustuloksiamme tai arjestamme kertovaa dataa oman hoitomme tai palvelumme tueksi. Kansalaisen, sote-palveluissa potilaan tai asiakkaan rooli tulee keskeisemmäksi. Parhaimmillaan näiden tietojen avulla sote-palveluiden prosessit ovat asiakkaalle jouhevammat vaikkapa hoidon tai palvelutarpeen arvioinnin osalta tai palvelut tuotetaan asiakkaalle nykyistä preventiivisemmin tai oikea-aikaisemmin.

Kansalaisen lisäksi sote kerää itse valtavasti tietoa palvelunjärjestäjänä ja tuottajana rekistereihinsä. Mennessä maailmassa rekisterit olivat paperiasiakirjoja arkistoissa, nykyään pääosin jo sähköisessä muodossa erilaisissa tietojärjestelmissä tai tietoaltaissa. Tämä mahdollistaa tietojen tehokkaamman hyödyntämisen ja ensisijaisen käyttötarkoituksensa mukaisen käytön ohella myös toissijaisen käytön sekä tutkimuksessa, että yritysten tuotekehityksen tukena.

Minkälaisia tuotteita sote-kentällä sitten tarvitaan nyt tai tulevaisuudessa ja miten data näihin tuotteisiin liittyy? ELSA Testbedille määriteltiin ELSA-hankkeen alussa kolme keskeisintä kärkeä: teknologia, tekoäly ja älykkäät palvelut. Tuotteet ja palvelut, joita erityisesti Eksote oli kiinnostunut yhteiskehittämään ja testaamaan, voidaan jakaa kolmeen eri kategorian:

Lista ei ole kattava tai pois sulkeva, vaan suuntaa antava. Kotona asumista tukevat ratkaisut käsitteenä pitää sisällään kodit ja toimintakyvyn varsin laajasti: vauvasta vaariin ja erilaisten tuotteiden kirjon sekä kansalaisten omaan käyttöön ja itse hankkimina, että sote-palvelujärjestäjän perustehtävien tueksi räätälöitävinä.

ELSA-hankkeen aikana kävimme useita hyviä keskusteluja teknologiaa kehittävien yritysten kanssa siitä, minkälaisille markkinoille uusia tuotteita tarvitaan. Ensisijaisten markkinoiden kotona asumista tukevien ratkaisujen osalta tulisi olla kansalaiset itse. Tuotteita tulisi kehittää arkemme avuksi ja kaupan hyllyltä löydettäväksi, kansalaisten käyttöön jo ennen varsinaista sote-palvelujen asiakkuutta. Toivottavaa olisi, että näiden tuotteiden data olisi mahdollista kytkeä osaksi kansalaisen omaa palvelukokonaisuutta kansalaisen itsensä luvittamana. Tarvittaessa datan tulisi olla siirrettävissä tai jaettavissa myös sote-palveluiden järjestäjän tai tuottajan kanssa. Toki myös sote tarvitsee itse uusia tuotteita, joita joko voi tarjota asiakkaalle hoidon tai palvelun tuottamisen tueksi sekä palveluprosessien tehostamiseksi.

Sote-teknologiakehittämisen Tinder tarjoaa parhaimmillaan kohtaamisalustan tuotteita kehittäville yrityksille, alan ammattilaisille ja ratkaisujen hankkijoille sote-organisaatioissa, tutkimus- ja koulutusorganisaatioille, opiskelijoille ja kansalaisille, jotka voivat osallistua uuden teknologian kehittämiseen omasta viitekehyksestään. Toivomme testbedin edistävän alueen ja alan ekosysteemin kehittymistä ja uudenlaisia kumppanuuksia eri toimialojen asiantuntemusta ja intressejä yhdistäen.

Kaisa Pesonen, ELSA Testbed-hankkeen projektipäällikkö

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *