Tunnistetaan puhetta viiva vai tunnistetaanko sittenkään?

Voice Recognition

Uusia, mahdollisesti omaa työtä helpottavia ja sujuvoittavia teknologioita on mukava päästä testaamaan, -ainakin jos se on vapaaehtoista.
Tätä mieltä olivat lähes kaikki pilottikäyttäjät, jotka pääsivät kokeilemaan kolmea erilaista puheentunnistusratkaisua omassa työssään.

 

Jatkuvasti kasvavat työelämän tehokkuusvaatimukset lisäävät tarvetta erilaisille työtä nopeuttaville ja automatisoiville teknologisille ratkaisuille. Yksi näistä ratkaisuista sosiaali- ja terveydenhuollossa on puheentunnistus, jonka avulla toivotaan voitavan sujuvoittaa ja helpottaa ammattilaisten työtehtävien hoitamista. Ensimmäisiä puheentunnistusjärjestelmiä alettiin käyttämään terveydenhuollon dokumentoinnissa jo 1990- luvun alkupuolella. Käyttö on kuitenkin ollut rajallista viime vuosiin saakka, sillä sekä terveydenhuollon sanastot ja lääketieteellinen terminologia, että järjestelmien vaatimat tauotukset ja puheen selkeys ovat aiheuttaneet käyttäjissä vastustusta, ja järjestelmien hyödyntäminen on jäänyt vähäiseksi.

Teknologia on kuitenkin kehittynyt oppivien puheentunnistusjärjestelmien osalta, ja puheentunnistuksen käyttö sairaanhoitopiireissä on lisääntynyt viime vuosien aikana. Sinänsä siis teknologia ei ole enää ihan uutta, mutta meille (minulle ja pilottiryhmälle) se oli sitä. Kiitos yhteistyökumppanimme Diktamen Oy:n, saimme käyttöömme kuukauden ajaksi kolme erilaista puheentunnistusratkaisua, joita pilottikäyttäjämme testasivat omassa työssään ja arvioivat niiden käytettävyyttä omissa työtehtävissään. Pilottikäyttäjäryhmämme koostui 17 terveydenhuollon ammattilaisesta: kolme ravitsemusterapeuttia, kaksi nuorisopsykiatrian psykologia, koulupsykologi, sairaanhoitajia eri yksiköistä ja erityyppisistä tehtävistä, kuten lapsipsykiatria, nuorisopsykiatria, mielenterveys- ja päihdevastaanotto ja kotihoito, lääkäri, diabeteshoitaja, fysioterapeutti, opiskelijahuollon terveydenhoitaja ja koulukuraattori. Joukossa oli sellaistenkin ammattiryhmien edustajia, joita ei ole vielä tähän mennessä puheentunnistuksen käyttäjinä tutkittu (teen oman graduni aiheen tiimoilta).

Valtaosa pilottikäyttäjistä oli sellaisia, jotka eivät tällä hetkellä sanele ja he ovat kirjoittaneet itse vaadittavat kirjaukset potilastietojärjestelmään. Heidän suosikikseen nousikin edustatunnistus, joka tuottaa tekstin reaaliaikaisesti käyttäjän nähtäville ja muokattavaksi. Pilottikäyttäjistä valtaosa ottaisikin edustatunnistuksen käyttöönsä, jos se olisi saatavilla. Hyötyinä nähtiin ennen kaikkea työn nopeutuminen ja kirjausten tekeminen oikea aikaisesti. Ehdoton edellytys järjestelmälle on kuitenkin sen jatkuva oppiminen. Taustatunnistusjärjestelmä sen sijaan sai heikoimmat arvostelut sen heikon puheentunnistuslaadun ja pienen aika viiveen vuoksi. Kolmas pilotoitava puheentunnistusjärjestelmä edusti ihmisen tekemää työtä (eli sanelu purettiin ihmisen toimesta taustalla). Tämä sai laadun osalta korkeimmat arvosanat. Teknologiat ovat kehittyneet valtavasti eteenpäin vuosien varrella, mutta siis yhä voidaan todeta, että ihminen ”pesee” koneen, kun puhutaan puheentunnistuksen laadusta. Mutta kun koko konteksti otetaan huomioon, saattaa yksittäisen käyttäjän valinta suosikiksi yllättäen vaihtua. Varsinkin visuaaliset henkilöt pitävät siitä, että teksti on reaaliaikaisesti saatavilla ja muokattavissa ja henkilöt, jotka kirjaavat itse, ovat tottuneet siihen, että työ hoidetaan kerralla kuntoon, ilman viivettä, joka tulee väistämättä kuvioon, kun käytetään ihmisten tuottamia tekstinkäsittelypalveluita.

Pilottikäyttäjien antama palaute otettiin ilolla vastaan myös Diktamen Oy:llä. Palautteet litteroitiin suoraan käyttäjien haastatteluista ja palautetta ja kaikkien panostusta ja vaivannäköä niiden saamiseksi kiiteltiin kovasti. Myös allekirjoittaneen toimesta täytyy todeta pilotoinnin olleen vallan onnistunut. Oli mukava olla tekemissä erilaisten ammattilaisten kanssa ja on ihan huippua päästä testaamaan tuotteita juuri siinä kontekstissa missä niitä arjessakin käytettäisiin. Myös pilotoijat kiittelivät kovasti, kun saivat olla mukana ja toivoivat että tämän kaltaisia ratkaisuja saataisiin työtä helpottamaan mahdollisimman pian. Suurin hyöty omaan työhön koettiin kirjausten nopeutumisesta ja ajansäästöstä. Kirjaukset ovat monelle myös olleet ”se työ, jolle pitää varata erikseen aikaa” ja puheentunnistuksen koettiin erityisesti auttavan tässä kohdin, kun kirjaukset voisi sujuvasti tehdä silloin kun ne pitäisi tehdä.

Sote-sektorilla työskentelee kymmeniätuhansia ammattilaisia, jotka voisivat hyötyä tällaisista ratkaisuista ja toivoisinkin, että kehitys menisi sinne suuntaan, että palveluita voisivat hyödyntää mahdollisimman monet ammattiryhmät, ja että heidän tarpeensa otettaisiin teknologiaratkaisuissa huomioon. Nykyiset puheentunnistusratkaisut ovat suunniteltu lähinnä oman työpisteen omaaville. Tulevaisuuden osalta on huomioitava myös liikkuvan työn tekijät ja suunniteltava ratkaisuja, joiden avulla voidaan sujuvoittaa myös heidän työtään. -Tai entäpä avokonttoreissa työskentelevät? Puheentunnistus itsessään alkaa olla jo palvelevalla tasolla, mutta mobiiliratkaisut ovat vielä kehitystyön alla, -ja varsinkin kun kirjaukset pitäisi saada kantaan käytännössä samoin tein.

Virpi Saari
(työskentelen Eksotella kehittäjänä digitaalisissa palveluissa ja asiakasohjauksessa
ja opiskelen samaan aikaan LUT:ssa tietojohtamisen ja johtamisen maisteriohjelmassa)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *